Piirakka-/ympyräkaaviota tai pylväskaaviota käytetään yleensä kategorisiin muuttujiin. Ympyräkaavio näyttää suhteelliset arvot, mutta sitä ei voi käyttää, jos havainto kuuluu useisiin luokkiin. Kuvassa 1 on esitetty työntekijöiden koulutustaso yhdessä yrityksessä. On helppo nähdä, että useimmilla heistä on toisen asteen koulutus. Vain harvoilla heistä ei ole koulutusta peruskoulun jälkeen.

Pylväsdiagrammi mahdollistaa ryhmävertailun mielekkäällä tavalla. Jos luokkien välillä on luonnollinen järjestys, se voidaan näyttää kaavion vaaka-akselilla. Kuviossa 2 on ryhmitelty pylväskaavio koulutustasosta sukupuolen mukaan. On helppo nähdä, että miehet ovat korkeammin koulutettuja kuin naiset.

Diskreetillä muuttujalla voi olla joko äärellinen määrä arvoja (1, 3, 4, 7) tai laskettavasti ääretön määrä yksittäisiä erisuuruisia arvoja (esim. luonnollisia lukuja). Jatkuva muuttuja voi saada arvokseen minkä tahansa reaaliluvun (lukemattomasti ääretön). [br][br]Frekvenssitaulukko kuvaa erisuuruisten arvojen määrää. Kategoristen ja diskreettien numeeristen muuttujien osalta se tarkoittaa havaintojen lukumäärän laskemista kullekin arvolle. Jos käytetään kaaviota, se on yleensä histogrammi (histogram). Joskus käytetään prosenttisia frekvenssejä ja suhteellisia frekvenssejä. [br][br]Laskettavasti äärettömät muuttujat ja jatkuvat arvot tulisi luokitella ennen frekvenssien laskemista. Yleensä luokittelu menettää tiettyjä tietoja, mutta kuvaa yleisiä piirteitä selkeämmin.Taulukossa 1 on esitetty 25 koulupojan pituudet. Voit vaihtaa luokkien leveyttä liukukytkimellä ja tarkastella sen vaikutusta kuvaajaan.