Forex sells bank notes = Forex myy seteleitä[br]Forex buys bank notes = Forex ostaa seteleitä[br]
KoKo: Matkailu ja ravitsemus
Inhaltsverzeichnis
- Valuutta
- Valuuttaan liittyviä käsitteitä
- KoKo - Kohti Koulutusta
- Prosentti
- Prosentti
- Muutosprosentti
- Verotus
- Arvonlisävero
- Tulovero ja muut pakolliset maksut
- Katelaskenta
- Katetuotto
- Kriittinen piste
- Myyntihinnan määrittäminen
- Hinnoittelukerroin
- Korko
- Käsitteet
- Yksinkertainen korko
- Maksuehdot
- Koronkorko
- Lähdevero
Valuuttaan liittyviä käsitteitä
Euroopan keskuspankin ilmoittamalla [b]valuuttakurssilla[/b] tarkoitetaan [b]yhden euron arvoa ulkomaan valuuttana[/b]. Valuuttakurssi voidaan ilmoittaa (noteerata) joko suorana tai epäsuorana. Suorassa valuuttakurssissa ilmoitetaan yhden ulkomaan rahayksikön arvo on kotimaan valuuttana. Tämä on usein käytössä setelien vaihdon yhteydessä. Epäsuorassa noteerauksessa ilmoitetaan yhden kotimaan rahayksikön arvo ulkomaan valuuttana.
[b]Iso koodi:[/b] kansainvälinen kolmikirjaiminen koodi valuutalle, mitä käytetään virallisissa maksuissa. Eurolle koodi on EUR.[br][br]Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisee tärkeimmät euroalueen ulkopuoliset valuuttakurssit joka päivä [color=#0066cc]([/color][url=https://www.ecb.europa.eu/stats/exchange/eurofxref/html/index.en.html][color=#0066cc]www.ecb.europa.eu)[/color][/url]. Pankit ja valuutan vaihtoa tekevät yritykset perustavat vaihtokurssinsa kyseisiin valuuttakursseihin. [br][br][b]Keskikurssi:[/b] Euroopan keskuspankin noteraama kurssi.[br][b]Setelikurssi: [/b]Valuuttakurssit rahalle ("turistien käteiselle").[br][b]Kaupalliset liiketoimet:[/b] Näitä valuuttakursseja käytetään yritysten Näitä käytetään yritysten välisissä liiketoimissa ja pankkisiirroissa. [br][br][b]Ostokurssi[/b] kertoo, millä hinnalla pankki tai valuutan vaihtopiste ostaa valuuttaa (sinulta). [br][b]Myyntikurssi [/b]kertoo, millä hinnalla pankki tai valuutan vaihtopiste myy valuuttaa (sinulle). [br][br]Valuuttakurssit vaihtelevat eri vaihtopisteissä, koska ne yrittävät saada katetta toiminnalleen. Tämän lisäksi joutuu usein maksamaan erillisen maksun vaihdosta. Tämä maksu voi olla sidottu vaihdettavaan valuutan määrään (esim. 1,3 % vaihdettavasta valuutasta) tai kiinteä hinta (esim. 3,70 euroa/vaihto).
Esimerkkejä valuuttakursseista käteiselle (kurssit vuodelta 2017)
Esimerkki 1.
Kuinka paljon Ruotsin kruunuja saat 650 eurolla, jos teet vaihdon Suomessa?[br][br]Koska Forex myy setelivaluuttaa sinulle, niin summa saadaan laskettua suoraan verrannollisuuden avulla. [br][br][math]\begin{eqnarray}[br] \frac{x}{650\text{ EUR}}&=&\frac{1\text{ SEK}}{0.1107 \text{ EUR}}\\[br]\vspace{10mm}[br]x&=&\frac{650}{0.1107}\text{ SEK}=5871.72 \text{ SEK}\end{eqnarray}[/math]
Esimerkki 2.
Kuinka paljon ruotsalainen turisti saa 730 Ruotsin kruunulla (SEK), jos hän vaihtaa rahat Suomessa?[br][br]Tässä tapauksesssa Forex ostaa turistilta Ruotsin kruunut, joten käytetään ostokurssia:[br][br][math]\begin{eqnarray}[br] \frac{730\text{ SEK}}{x}&=&\frac{1\text{ SEK}}{0.1032 \text{ EUR}}\\[br]\vspace{10mm}[br]x&=&730\cdot 0.1032\text{ EUR}=75.34 \text{ EUR}\end{eqnarray}[/math]
Kaupalliset liiketoimet
Middle rate = Keskikurssi[br]We sell = Myymme[br]We buy = Ostamme
Esimerkki 3.
Yrityksellä on 35000 CZK:n maksuvaatimus. Kuinka paljon se on euroissa?[br][br]Tässä tapauksessa pankki ostaa korunat yritykseltä. Koska kyseessä on kaupallinen liiketoimi, eikä käteisen vaihto, niin valuuttakurssit katsotaan yllä olevasta taulukosta. [br][br][math]\begin{eqnarray}[br] \frac{35000\text{ CZK}}{x}&=&\frac{27.547\text{ ZCK}}{1 \text{ EUR}}\\[br]\vspace{10mm}[br]x&=&\frac{35000}{27.547}\text{ EUR}=1270.56 \text{ EUR}\end{eqnarray}[/math][br]
Esimerkki 4.
Yrityksen on maksettava lasku, joka on 28730 THB. Kuinka paljon se on euroissa?[br][br]Tällä kertaa pankki myy bahtit yritykselle: [br][br][math]\begin{eqnarray}[br] \frac{28730\text{ THB}}{x}&=&\frac{36.548\text{ THB}}{1 \text{ EUR}}\\[br]\vspace{10mm}[br]x&=&\frac{28730}{ 36.548}\text{ EUR}=786.09 \text{ EUR}\end{eqnarray}[/math]
Esimerkki 5.
Euroopan keskuspankki ilmoittaa valuuttakurssit epäsuorasti eli yhden euron arvon toisessa valuutassa. Alla olevassa taulukossa on USAn dollarin ja Japanin jenin arvot.
Tapaus 1: Vaihdetaan 50 USAn dollaria euroiksi. [br][br][math]\begin{eqnarray}[br] \frac{50\text{ USD}}{x}&=&\frac{1.0679\text{ USD}}{1 \text{ EUR}}\\[br]\vspace{10mm}[br]x&=&\frac{50}{ 1.0679}\text{ EUR}=46.82 \text{ EUR}\end{eqnarray}[/math][br][br]Tapaus 2: Vaihdetaan 50 euroa USAn dollareiksi.[br][br][math]\begin{eqnarray}[br] \frac{x}{50\text{ EUR}}&=&\frac{1.0679\text{ USD}}{1 \text{ EUR}}\\[br]\vspace{10mm}[br]x&=&50\cdot 1.0679\text{ EUR}=53.40 \text{ USD}\end{eqnarray}[/math]
Prosentti
Kuva Päivi Porras.
[size=100][size=150][color=#0000ff]Prosentti [/color] tarkoittaa yhtä sadasosaa: [br][br] [math] \large \textcolor{blue}{1 \text{ prosentti}=1\%=\frac{1}{100}=0.01.}[/math][br] [br]Prosentteja käytetään kaikkialla, mutta erityisen paljon liiketalouden puolella esimerkiksi lainojen ja verojen yhteydessä. [br] [br]Prosentit voidaan laskea kaavalla[br][br] [math]\large \textcolor{blue}{p=\frac{b}{a}\;\;\;\text{ tai }\;\;\;p=\frac{100b}{a}\%,}[/math][br] [br]missä [i][color=#0000ff]b[/color][/i][color=#0000ff] "=" [/color][i][color=#0000ff]p[/color][/i][color=#0000ff] mutta yksiköissä [/color](esim kg, euro, jne.) ja [i][color=#0000ff]a[/color][/i][color=#0000ff] on perusarvo [/color](alkuperäinen arvo, sekoituksen määrä jne.). Perusarvon tunnistaa siitä, että siihen liittyy usein pääte -sta/-stä puheessa tai tekstissä. [/size][/size]
Esimerkki 1.
Kansainvälisen yrityksen markkinoinnin ja myynnin yksikössä työskentelee 12500 henkilöä, kun yrityksen koko henkilöstömäärä on 21630. Kuinka monta prosenttia henkilöstöstä työskentee markkinoinnin ja myynnin puolella?[br][br]Koska haluamme tietää prosentin, niin kaavasta ratkaistaan [i]p[/i]. Perusarvo [i]a[/i] on koko henkilöstö (21630) ja [i]b[/i] vastaa prosentteja, mutta yksiköissä eli henkilömääränä [i], [/i]ts. [i]b[/i] = 12500. [br][br] [math] p=\frac{b}{a}=\frac{12500}{21630}=0.578=57.8\%[/math]
Esimerkki 2.
Viinipullon (750 ml) etiketissä kerrotaan, että alkoholiprosentti on 13. Kuinka paljon viinipullossa on puhdasta alkoholia?[br][br]Perusarvo [i]a[/i] on viinin ilmoitettu määrä, joten [i]a[/i] = 750 ml. Koska alkoholiprosentti on 13 %, niin [i]p [/i]= 0.13. Nyt [i]b[/i] on puhtaan alkoholin määrä eli ja ristiinkertomalla saadaan [br][br][math] b=pa=0.13\cdot 750\text{ ml}=97.5\text{ ml}.[/math]
Esimerkki 3.
Matto on alennuksessa. Alennettu hinta on 39 euroa ja alennukseksi väitetään 43 %. Mikä oli maton hinta ennen alennusta?[br][br]Koska hintaa on alennetttu 43 prosentilla, niin uusi alennettu hinta on 100 % - 43 % = 57 % maton hinnasta ennen alennusta. Täten, [i]p[/i] = 57 % ja [i]b[/i] = 39 euroa. Alentamaton hinta on perusarvo, joka halutaan ratkaista eli [br][br][math] a=\frac{b}{p}=\frac{39\text{ euroa}}{0.57}= 68.42\text{ euroa}\approx 68\text{ euroa}[/math]
Esimerkki 4.
[i]Kelkka[/i] -niminen drinkki sisältää[br][br]2 cl Absolut Kurant[br]2 cl Passoã Passion Fruit[br]10 cl appelsiinimehua[br][br]Mikä on drinkin alkoholiprosentti?[br][br]Absolut Kurant sisältää 40 % puhdasta alkoholia ja Passoã Passion Fruit 17 % puhdasta alkoholia. Tällöin drinkissä on puhdasta alkoholia [br][br][math] b=\;0.40\cdot 2\text{ cl }+ 0.17\cdot 2\text{ cl } = 1.14 \text{ cl.}[/math][br][br]Drinkin kokonaismäärä on [math] a=\; 2\text{ cl } + 2\text{ cl }+ 10\text{ cl }= 14\text{ cl.}[/math][br][br]Drinkin alkoholiprosentti on siis [br][br][math] p=\frac{b}{a}=\frac{1.14\text{ cl}}{ 14\text{ cl}}=0.081 \approx 8 \%.[/math][br]
Arvonlisävero
[quote]Arvonlisävero (alv) on kulutusvero, joka tavaran tai palvelun myyjän on lisättävä hintaan. Myyjät perivät asiakkailtaan arvonlisäveron ja maksavat sen edelleen valtiolle. Arvonlisäverovelvollisuus koskee jokaista, joka myy tavaroita, palveluita, vuokraa tavaroita tai harjoittaa vastaavaa liiketoimintaa. Samoin viljelijöiden ja metsänomistajien alkutuotantotoiminta on arvonlisäverollista. [br][br]Arvonlisävero on perittävä ostajalta aina, kun tavara tai palvelu myydään. Myyjät lisäävät arvonlisäveron tavaroista tai palveluista veloittamaansa hintaan. Tämän jälkeen he maksavat saamansa arvonlisäveron Verohallinnolle. Tavaroiden ja palveluiden hintaan sisältyvä arvonlisävero on vähennyskelpoinen verovelvolliselle, joka ostaa sen verollista liiketoimintaa varten. Tämä edellyttää, että sekä ostaja että myyjä ovat arvonlisäverovelvollisia. Viime kädessä kuluttajat maksavat arvonlisäveron; ja heidän maksamansa lopullinen hinta sisältää vain yhden arvonlisäveron veloituksen.[br][br]Tavaroiden ja palvelujen arvonlisäverokannat [br] [br] [table][tr][td] 24% [/td][br] [td]yleinen verokanta: useimmat tuotteet ja palvelut[/td][/tr][tr][td]14%[br][/td][br] [td]alennettu verokanta: elintarvikkeet, rehut, ravintola- ja ateriapalvelut. Huomaa, että alempi 14 %:n verokanta ei koske alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden myyntiä eikä tarjoilua.[br][/td][br][/tr][br] [tr][br] [td]10%[/td][br] [td]alennettu verokanta: kirjat,sanoma- ja aikakauslehdet, lääkkeet, liikuntapalvelut, elokuvanäytökset, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien sisäänpääsymaksut, henkilökuljetukset, majoituspalvelut ja[br]televisio- ja yleisradiotoiminnasta saadut korvaukset [/td][br][/tr][br][/table] [br][br][url=https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/arvonlisaverotus/arvonlisaveroprosentit/]vero.fi (original 2020, updated 2024)[br][/url][/quote][br]Yrittäjän ei tarvitse maksaa sitä omalta tililtään, vaan myyntihintaan lisätään arvonlisävero. Yrittäjä vain välittää veron asiakkaalta valtiolle. Suomessa hintamerkki sisältää jo arvonlisäveron, mutta joissain maissa hinnat etiketeissä ovat arvonlisäverottomia, esimerkiksi USA:ssa, ja se lasketaan maksettuna.
Esimerkki 1.
Viinipullon myyntihinta ALKOssa on 23.02€. Kuinka paljon maksetusta hinnasta tilitetään valtiolle arvonlisäverona?[br][br]Alkoholituotteiden arvonlisävero on 24 %. Arvonlisävero lasketaan tuotteen verottomasta hinnasta (merkitään x), joka tässä tapauksessa on [br][br][math]\begin{eqnarray}[br][br]x+24\%\cdot x&=&23.02€ \\[br]x+0.24\cdot x&=&23.02€\\[br]1.24\cdot x&=&23.02€\\[br]x&=&18.56€\\[br]\end{eqnarray}[br][/math][br][br]Tällöin arvonlisäveron osuus hinnasta on [math]23.02€- 18.56€=4.46€.[/math][br]
Katetuotto
Yritysten päätavoite on kannattavuus, jota arvioidaan katetuotolla. Katetuottoja käytetään yleensä lyhyen aikavälin analyysiin (esim. päivä, viikko, kuukausi tai vuosi). Katetuottolaskelmissa kokonaiskustannukset jaetaan kiinteisiin ja muuttuviin kustannuksiin. Katetuotto voidaan ilmaista joko valuutalla tai prosenteilla. Prosenttiosuudet ovat parempia eri yritysten tai eri tuotteiden ja palveluiden vertailuun yrityksen sisällä.[br][br]Katetuottolaskennassa käytetään aina [b]hintoja ilman arvonlisäveroa (ALV)[/b]. Arvonlisäverot menevät vain yrityksen kautta asiakkaalta valtiolle. Niillä ei ole vaikutusta yrityksen kannattavuuteen. Näin ollen tämä pätee myös kustannuksiin. Jos yritys maksaa jonkin verran arvonlisäveroa ostaessaan ja saa jonkin verran arvonlisäveroa myydessään, sen on maksettava vain erotus valtiolle.[br]
[b]Myyntituotto T= yksikköhinta [math]\cdot[/math] määrä.[/b] Myyntituotto kertoo siis, kuinka paljon rahaa tulee. [br][br][b]Muuttuvat kustannukset[/b] [b]K[sub]m[/sub][/b] vaihtelevat samassa suhteessa myyntiin tai tuotantoon. Muuttuviin kustannuksiin lasketaan kaikki palveluun tai tuotteeseen suoraan liittyvät kustannukset, kuten materiaalikustannukset, hankintakustannukset jne. [br][br][b]Kiinteät kustannukset[/b] [b]K[sub]k[/sub][/b] eivät muutu suhteessa tuotantoon tai myyntiin. Tällaisia ovat esimerkiksi vuokrat, sähkö ja kiinteät palkkakulut.[br][br][b]Katetuotto KT = Myyntituotto - Muuttuvat kustannukset.[/b] Jos katetuotto ilmoitetaan prosentteina, niin se kertoo, kuinka paljon yksikköhinnasta jää muuttuvien kustannusten jälkeen. [br][br] [math]\large \textcolor{blue}{KT\%=\frac{\text{katetuotto}}{\text{myyntituotto}} \cdot 100\%}[/math][br][br][b]Tulos V[/b] kertoo, onko toiminta kannattavaa vai ei. Jos tulos on negatiivinen, yritys tekee tappiota. Jos tulos ilmoitetaan prosentteina, tulos jaetaan myyntituotolla:[br][br] [math]\large \textcolor{blue}{\text{Tulos(\%)}=\frac{\text{tulos}}{\text{myyntituotto}} \cdot 100\%}[/math][br][br]Katetuoton pitäisi riittää kattamaan kiinteät kustannukset. Katetuotto, joka ylittää kiinteät kustannukset, on voittoa. Vastaavasti jos katetuotto jää kiinteitä kustannuksia pienemmäksi, niin yritys tuottaa tappiota.
Esimerkki 1.
Myyntituotteen hinta ilman ALV:tä on [i]p [/i]= 15€. Jos tuotteita myydään 3900 kappaletta, niin kokonaistuotto T on [math]15€\cdot 3900= 58500€.[/math][br][br]Liikkeen kiinteät kustannukset (vuokra, vesi. lämpö jne) olivat edellisellä tilikaudella K[sub]k[/sub] = 6 500 €.Yhteen tuotteeseen liittyvät muuttuvat kustannukset (palkat, aineet, jne) olivat K[sub]m[/sub] = 9.50 € per tuote.[br][br]Kustannuksia kuvaava funktio muodostuu kiinteistä kustannuksista sekä muuttuvista [br]kustannuksista. Kiinteät kustannukset tulevat maksettavaksi, vaikka myyyntiä ei olisi. Jokainen myyty tuote lisää kustannuksia muuttuvien kustannusten osalta. Kokonaiskustannusfunktio K on[br][br][math]K(x)=6500€ + 9.50€\cdot x,[/math][br][br]missä [i]x [/i] on myytyjen tuotteiden kappalemäärä. [br][br]Kokonaiskustannukset ovat siis [math]K(3900)=6500€+9.50€\cdot 3900= 43550€.[/math][br][br]Yksikkökustannukset eli yhtä tuotetta kohden tulevat kustannukset saadaan jakamalla kiinteät kustannukset myytyjen tuotteiden määrällä ja lisäämällä muuttuvat yksikkökustannukset. Tässä tapauksessa [br][br][br][math]k=\frac{6500€}{3900}+9,5€=11.17€.[/math][br][br]Yksikkökustannukset muuttuvat siis tuotteiden myynnin määrän mukaisesti. Mitä enemmän myydään, niin sitä suuremmalla määrälle kiinteät kustannukset jakautuvat. Katetuottolaskennassa kuitenkin oletetaan, että yksikkökustannukset pysyvät vakiona, vaikka myynnin määrä vaihtelisi.[br][br]Tulos V tuotteen myynnistä on tuottojen ja kustannusten erotus:[br][br][math]V=T-K=58500€-43550€=14950€.[/math][br][br]Tulos voidaan laskea myös yksikkötietojen perusteella: [br][br][math] V=\underbrace{px}_T-\underbrace{(K_k+K_mx)}_K=px-K_k-K_mx=(p-K_m)x-K_k=[/math][br][br][math]\begin{eqnarray} [br]V&=&\underbrace{px}_{T}-\underbrace{(K_k+K_m x)}_K\\[br]&=&px-K_k-K_m x\\[br]&=&(p-K_m)x-K_k\\[br]&=&(15€-9.50€)\cdot 3900-6500€\\[br]&=&14950€\end{eqnarray}[/math]
Tuloslaskelma
Katetuottolaskentaan perustuva tuloslaskelma annetaan seuraavanlaisena taulukkona:[br][br]Tuotto (T)[br]- Muuttuvat kustannukset (K[sub]m[/sub])[br]________________________________________[br]Katetuotto (KT)[br]- Kiinteät kustannukset (K[sub]k[/sub])[br]________________________________________[br]Tulos (V)[br][br]Esimerkin 1 mukainen tuloslaskelma olisi [br][br][math]\begin{array}{lrcrr}[br]\textbf{ Myyntituotto} & 3900\cdot 15€ &=&\textbf{58500€}& 100\%\\[br]\text{- Muuttuvat kustannukset} & 3900\cdot 9.50€ &=&37050 €&63.3 \%\\[br]\textbf{= Katetuotto} & &&\textbf{21450€}&\textbf{36.7 \%}\\[br]\text{- Kiinteät kustannukset} &&&6500 €&11.1\%\\[br]\textbf{= Tulos}& & &\textbf{14950€}&\textbf{25.6\%} \\[br]\end{array}[/math][br][br]Kaikki prosenttiluvut on laskettu suhteessa tuottoon eli tuotto on perusarvona.
Esimerkki 2.
Joukko opiskelijoita järjesti tapahtuman. Liput myytiin 15 eurolla/lippu. Vähittäiskaupan vuokra oli 250 euroa ja opiskelutovereiden palkat yhteensä 300 euroa. He huomasivat myös käyttäneensä 4 euroa/asiakas välipaloihin ja juomiin.[br] [br]Suomessa tapahtumien arvonlisävero on 10%. Tällöin arvonlisäveroton hinta on [br][br][math]\begin{eqnarray}[br]x+0.1x&=&15€\\[br]1.1x&=&15€\\[br]x&=&13.64€[br]\end{eqnarray}[/math][br][br]Myydyt liput: 50[br]Myyntihinta: 15€ (ALV) [br] 13.64€ (ilman ALV)[br]Palkat: 300€[br]Välipalat: 4€/asiakas[br]Vuokra: 250€[br][br][math]\begin{array}{lrcll}[br]\textbf{ Myyntituotto} & 50\cdot 13.64€ &=&\textbf{682€}&\\[br]\text{- Muuttuvat kustannukset} & 50\cdot 4€ &=& 200€&\\[br]\textbf{= Katetuotto} & &&\textbf{482€}&\textbf{71\%}\\[br]\text{- Kiinteät kustannukset} &300€+250€&=&550 €&\\[br]\textbf{= Tulos}& & &\textbf{-68€}&\textbf{-10\%} \\[br]\end{array}[/math][br][br]Tässä esimerkissä katetuotto on melko hyvä, mutta kiinteät kustannukset ovat liian korkeat pienelle tapahtumalle.
Esimerkki 3.
Tuotteen katetuotto on 30 %. Mikä on uusi katetuotto prosenteissa, jos hintaa alennetaan 20 %.[br][br]Jos katetuotto on 30 %, niin muuttuvat kustannukset ovat 70 %. Hinnanalennus vaikuttaa ainoastaan myyntituloihin eli muuttuvat kustannukset pysyvät samoina. Jos alkuperäinen hinta on [i]p[/i], niin uusi hinta on 80 % siitä eli 0.8[i]p[/i]. Nyt suoraan verrannolla voidaan laskea uutta hintaa vastaavat muuttuvat kustannukset prosentteina:[br][br] [math]\begin{array}{rclcl}[br]\frac{\text{Uusi myyntituotto}}{\text{Muuttuvat kustannukset}}&=&\frac{100\%}{x}&&\\[br]\frac{0.8p}{0.7p}&=&\frac{100\%}{x}&&\\[br]\frac{0.8}{0.7}&=&\frac{100\%}{x}&&|\text{supistetaan p}\\[br]x&=&\frac{100\cdot 0.7p}{0.8p}&=&87.5\%[br]\end{array}[/math][br][br]Uusi katetuottoprosentti on siis 100% - 87.5%=12.5%.
Käsitteet
[color=#0000ff][i]Pääoma [/i][/color](capital) on rahamäärä, jolle korko maksetaan: laina, talletus, sijoitus tai erääntynyt lasku.[br][br][color=#0000ff][i]Korko[/i][/color] (interest) on joko maksettu tai saatu hyvitys lainarahoista (rahana). Korkokanta on prosentteina sama asia.[br][br][color=#0000ff][i]Korkokanta [/i][/color](interest rate) annetaan prosentteina ja se on yleensä vuosikorkoa.[br][br][color=#0000ff](Korko)[i]aika[/i][/color] (laina-aika, interest time) kertoo koron laskemiseen käytettävän ajan. Tämä voi siis olla laina-aika tai erääntyneen laskun eräpäivästä kulunut aika. [br][br]
Jos korko ilmoitetaan vuosikorkona, korkoaika on ilmoitettava vuosina. Ajan ilmoittamiseksi päivien lukumäärän avulla on kolme mahdollista tapausta:[br][list=1][*][b][/b][b] todellinen/360[/b]: Vuodessa on 360 päivää ja päivien lukumäärä on todellinen päivien lukumäärä. (EKP)[/*][*][b][/b][b]todellinen/365 (tai 366)[/b]: Todellinen päivien lukumäärä vuodessa ja päivien lukumäärä on todellinen päivien lukumäärä. (yleinen Suomessa ja euroalueilla).[/*][*][b]30/360[/b]: Kuukaudessa on 30 päivää ja vuodessa 360. Vähiten käytetty menetelmä, mutta sitä käytetään jäännösveron laskemiseen. [b] [br][/b][/*][/list] Tili- ja lainaehdot määrittelevät, mitä menetelmää käytetään.
Esimerkki 1.
Lyhytaikainen luotto nostettiin 20. tammikuuta ja maksettiin kerralla samana vuonna 15. maaliskuuta (ei karkausvuonna). Mikä on korkoaika vuosina kussakin tapauksessa.[br][br][table][tr][td][/td][td][b]1) tod/360 [/b][/td][td][b]2) tod/365 [/b][/td][td][b]3) tod/360 [/b][/td][/tr][tr][td]Tammikuu[/td][td]31-20 =11[/td][td]31-20 =11[/td][td]30-20 =10[/td][/tr][tr][td]Helmikuu[/td][td]28[/td][td]28[/td][td]30[/td][/tr][tr][td]Maaliskuu[/td][td]15[/td][td]15[/td][td]15[/td][/tr][br][tr][td]Yhteensä[/td][br][td]54[/td][br][td]54[/td][br][td]55[/td][/tr][br][tr][td]Korkoaika laskuissa [/td][br][td][math]\frac{54}{360}[/math][/td][br][td][math]\frac{54}{365}[/math][/td][br][td][math]\frac{55}{360}[/math][/td][/tr][/table]