Liukukytkmillä voit vaihtaa yllä olevan kolmion sivun pituuksia. Kulmien yhteenlaskettu asteluku on 180[math]^\circ.[/math] [br][br]Kolmion pinta-ala lasketaan kaavalla[br][br][math]\large \textcolor{blue}{A = \dfrac 1 2\cdot \text{ kanta}\cdot \text{ kohtisuorakorkeus }=\dfrac 1 2 ah.}[/math][br][br]Kohtisuorakorkeus on aina kantaa vasten. Alla olevassa appletissa kohtisuorakorkeus on piirretty katkoviivalla. Se tulee aina suorassa kulmassa kantaa vasten. Suora kulma tarkoittaa 90[math]^\circ[/math] kulmaa.[br][br][color=#0000ff]Piiri[/color] saadaan laskemalla kaikkien sivujen pituudet yhteen.

Kolmiota kutsutaan [color=#0000ff]teräväkulmaiseksi, jos sen kaikki kulmat ovat alle 90[math]^\circ,[/math][/color] missä [math]^\circ[/math] merkitsee astetta. Yllä olevassa appletissa voit siirtää pisteen B paikkaa vetämällä sitä hiirellä.

Kolmiota kutsutaan [color=#0000ff]tylppäkulmaiseksi, jos sen yksi kulma on yli 90[math]^\circ.[/math][/color] Voit siirtää pisteen B paikkaa yllä olevassa appletissa liukukytkimen avulla.

Suorakulmaisen kolmion yksi kulma on aina 90[math]^\circ[/math] ja sitä kulmaa kutsutaan suoraksi kulmaksi. Suoran kulman viereisiä sivuja kutsutaan kateeteiksi. Kulmaa vastapäätä olevaa sivut kutsutaan hypotenuusaksi. Yllä olevassa appletissa voit muuttaa kolmion kokoa liukukytkimen avulla.

Tasasivuisen kolmion kaikki sivut ovat yhtä pitkiä. Tasasivuisen kolmion kaikki kulmat ovat yhtä suuria eli 60[math]^\circ.[/math]

Tasakylkisen kolmion kaksi sivua ovat yhtä pitkät ja niitä kutsutaan kyljiksi. Kolmatta sivua kutsutaan kannaksi. Yllä olevassa appletissa pisteestä A lähtevät sivut ovat yhtä pitkiä. Pisteestä A piirretty korkeusjana jakaa kannan yhtä suureen osaan. Kantakulmat ovat tasakylkisessä kolmiossa yhtä suuret.