1. Laitetaan vesihana tippumaan ja katsotaan, kuinka kauan kuluu aikaa esim. yhden desilitran kerääntymiseen. Vaihtoehtoisesti voi valuttaa vettä tietyn ajan ja katsoa, kuinka paljon vettä ehtii valumaan.[br][br]2. Ensin päätellään tuloksen perusteella, kuinka kauan menisi puolen litran, litran kerääntymiseen jne. [br][br]3.  Piirretään arvot koordinaatistoon. Koska aikaa mitattiin, niin aika on muuttuja ([i]x[/i]-akseli) ja tilavuus tulos.[br][br]4.  Huomataan, että saadut tulokset ovat suoralla.[br][br]5. Lasketaan tilavuusvirta eli tilavuus jaettuna kuluneella ajalla. Edellä piirretyn suoran kulmakerroin on sama kuin tilavuusvirta.[br][br]5.  Muodostetaan funktio kuvaamaan veden määrää eri ajan hetkillä: [math]\Large V(t)=til.virta\cdot t.[/math] [br][br]6.  Lasketaan, kuinka paljon vettä tippuu koulupäivän aikana.[br][br]7.  Lasketaan, kuinka korkealla vesi koulupäivän jälkeen olisi, jos vesi ei pääsisi viemäriin. Lattian pinta-alana[br]voi käyttää vaikkapa oman WC:n pinta-alaa. [br]