[justify][b][/b][/justify][justify][b]Tiivistelmä:[/b] Immersiivistä teknologioiden käyttö opetuksessa voi parantaa oppimismenetelmiä tarjoamalla ympäristöjä, jotka tuottavat visuaalisia ja auditiivisia, tehostettuja aistiärsykkeitä. Immersiivisyyden tunnetta ei kuitenkaan ole helppoa luoda ryhmille, ja saatavilla olevat ratkaisut edellyttävät usein kalliita ja monimutkaisia laitteita (tehokas grafiikka, seurantajärjestelmät, kuulokkeet jne.). Viime aikoina useat projektit, jotka kattavat suuren osan katsojien näkökentästä, ovat lunastaneet paikkansa vaikuttavana vaihtoehtona, jonka avulla on mahdollista saada aikaan jonkinasteinen immersiivinen elämys suhteellisen helposti ja pienin kustannuksin. Tutkimme tätä lähestymistapaa lasten oppimisympäristöjen luomisessa. Lisäksi esittelemme esimerkin elämästä kivikaudella.[br][br][b]Avainsanat: [/b](Osittain) immersiivinen visualisointi, digitaalinen media, digitaalisen sisällön luominen, digitaalinen taide.[br][br][b]Resurssi Luettelo:[/b] Tarvitaan yksi tai useampi tavanomainen videoprojektori, tietokoneita ja valkokankaita (tai valkoisia seiniä) valokuvien tuottamista varten sekä projektiotila, jossa valoja voidaan himmentää. On myös suositeltavaa käyttää erilaisia välineitä, laitteita tai muuta suunniteltuun toimintaan liittyvää rekvisiittaa, joka voi auttaa luomaan halutun ympäristön ja ilmapiirin ja kuvaamaan tiettyä historiallista aikakautta. Projektio Järjestelmät eivät vaadi korkean resoluution grafiikkaa tai tehokkaita tietokoneita.[/justify][justify][/justify]

[justify]Tämän toiminnan tavoitteena on esitellä opettajille ja opettajaopiskelijoille (kasvatustieteen opiskelijoille) menetelmää, jolla voidaan luoda useita projektioita. Toimintaan sisältyy audiovisuaalisen materiaalin tuottaminen ja sen jakaminen projektori kokonaisuuksien kesken. Näin voidaan luoda edullisia, osittain immersiivisiä ympäristöjä, joissa voidaan monipuolisin keinoin jakaa tietoa tai havainnollistaa tiettyjä historiallisia, kulttuurisia tai luonnollisia ympäristöjä didaktisiin tarkoituksiin. [br][br]Perimmäisenä tavoitteena on luoda ympäristöjä, jotka tarjoavat runsaasti tietoa ja saavat lapset tuntemaan, että he ovat osa tiettyä teemaa ja ympäristöä. Tämä tunne edistää heidän osallistumistaan kyseisen teeman puitteissa järjestettyihin didaktisiin tehtäviin, minkä ansiosta he omaksuvat tarkasteltavien ympäristöjen tärkeimpiä osa-alueita paremmin. Esimerkkejä vaikuttavista aiheista ovat esihistoriallinen elämä, sademetsät, keskiaika, aurinkokunta, valtameret ja avaruustutkimus.[br][br]Tässä esitetty lähestymistapa perustuu kahteen toisistaan riippumattomaan vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa suunnitellaan ja kehitetään elementtejä, jotka luovat sen ympäristön, jossa lasten toiminta tapahtuu. Toisessa vaiheessa suunnitellaan lasten kanssa toteutettavat tehtävät lapsiryhmälle asetettujen didaktisten tavoitteiden mukaisesti. Ensimmäinen vaihe voidaan jakaa kahteen osaan: [br][br][/justify][list][*]Tehtävän globaaliin teemaan liittyvän audiovisuaalisen sisällön luominen.[/*][*]Eri projektoreiden yhdistelmien suunnitteleminen ja käyttö niin, että ne kattavat suuren osa osallistujien näkökentästä ja ovat yhdistettynä erilaisen rekvisiitan käyttöön realistisuuden lisäämiseksi. Tärkeintä on saada lapset uppoamaan valittuun ympäristöön, mikä tukee koko tehtävän didaktisten tavoitteiden saavuttamista. [/*][/list][br][justify]Tavoitteena on luoda jonkinlainen yksinkertainen (ei huipputekniikkaa), ryhmäkeskeinen pseudo-VR, joka ei vaadi kalliita laitteita eikä monimutkaisia työkaluja tai taitoja. Toimintatavat ja tarvittavat resurssit on pyritty pitämään yksinkertaisina ja varhaiskasvatuksen sekä peruskoulun ensimmäisten luokka-asteiden oppilaille, opettajille ja kouluille soveltuvina (ne voivat esimerkiksi perustua vanhojen tietokoneiden ja projektorien setteihin). Projektioiden ja asianmukaisen rekvisiitan käyttö on tärkeää myös realismin lisäämisen kannalta.Yhteenvetona voidaan todeta, että tehtävän tavoitteiden saavuttaminen auttaa opettajia tai opettajaopiskelijoita:[/justify][justify][/justify][list][*]käyttämään kuvia, videoita ja muita multimediasisältöjä, jotka on integroitu erilaisia kulttuurisia ja historiallisia tapahtumia ja ympäristöjä kuvaaviin asetelmiin ja.[/*][*]työskentelemään lasten kanssa toteuttamalla erilaisia didaktisia tehtäviä valituissa skenaarioissa. Luettelo tehtävän mahdollisista teemoista tai aiheista (ei kattava):[/*][list][*]Taide: maalaus, valokuvaus, teatteri, varjonuket, tanssi, musiikki jne.[br][/*][*]Teknologia: alkukantaisten työkalujen valmistaminen, tulen tai pyörän kaltaisten keksintöjen toisintaminen, ruoan säilöminen jne.[br][/*][*]Historialliset toisinnot.[br][/*][*]Ympäristö: luontoon tutustuminen/luonnon ymmärtäminen (valtameret, sademetsät, korkeat vuoristoalueet) jne. [/*][/list][/list][br][justify]Lähestymistapa on helposti muunneltavissa. Digitaalisen median joustavuuden ansiosta se on sovellettavissa mihin tahansa opetussuunnitelman osa-alueeseen. Koko asetelmaa voidaan käyttää uudelleen muiden tapahtumien luomiseen eri teemoilla, käsikirjoituksilla ja niihin liittyvillä tehtävillä sekä muille ikäryhmille. Tässä keskitymme tarjoamaan yleisen suunnittelun tavan ja menetelmän, jota opettajat voivat soveltaa monenlaisiin toimintoihin.[br][/justify]

[justify][/justify][justify]Kuten todettu, tämä asiakirja esittelee menetelmän, jolla luodaan tehtäviä osittain immersiivistä ympäristöissä. Ehdotuksessa suositellaan seuraavien vaiheiden toteuttamista: [br][br]1. [b]Määrittele saavutettavat pedagogiset tavoitteet. [/b]Tavoitteet voivat ilmetä kahdella eri tasolla:  aihe- tai teema tasolla ja tehtävä tasolla. Lisäksi voidaan miettiä muita tavoitteita, jotka voidaan sisällyttää tehtävän suunnitteluprosessiin. [br][br]a. Aihe- tai teema tasolla: Valitaan tietty teema, kuten kivikausi, Rooman valtakunta, maailmankaikkeus ja avaruustutkimus, Amazonin sademetsä tms. Erilaisten tehtävien avulla lapset oppivat hallitsemaan tiettyjä osa-alueita valitusta teemasta. Teema kattaa kaikki yksittäiset tehtävät. Erilaiset materiaalit luovat houkuttelevan kokonaisuuden, jonka kautta lapset oppivat monipuolisesti uusia tietoja ja taitoja.[br][br]b. Toiminta- tai tehtävä tasolla: Suunnitelluissa toiminnoissa suoritettaviin tehtäviin liittyvien taitojen kehittäminen (esimerkiksi audiovisuaalisissa ja taideaineissa taitojen kehittäminen sellaisilla alueilla kuten piirtäminen ja maalaaminen, musiikki, teatteri, tanssi jne.) Myös monia muita taitoja voidaan kehittää, kuten perus- tai hienomotoriikkaa ja silmä-käsi-koordinaatiota, kun rakennetaan esineitä palikoilla tai legoja muistuttavilla sarjoilla tai opitaan keräämään hedelmiä tai marjoja tai laittamaan ruokaa.[/justify][justify]c. Tehtävien toteuttamistapa voi myös tukea "2000-luvun taitojen" oppimista ja kehittämistä. Tällaisia taitoja ovat esimerkiksi yhteistyö- ja viestintätaidot.[br][br]2. [b][/b][b]Suunnittele tehtävä.[/b] Myös suunnitteluvaihe voidaan jakaa useisiin vaiheisiin/tasoihin:[br][br]a. Valitse käsikirjoitus: Vaikka tämä ei olekaan pakollista, tarinankerronta voi edesauttaa lasten osallistumista. Jos haluamme esimerkiksi keskittyä taiteeseen ja sijoittaa tehtävän kivikaudelle, voisimme esittää tilanteen, jossa koulu on löytänyt ison, opetuskäyttöön ja leikkimiseen soveltuvan luolan, ja lasten tehtävänä on koristella luola maalauksilla (esimerkiksi kädenjäljillä) tai järjestää avajaisjuhlat, joihin kuuluu musiikkia, teatteria, tanssia, ruokaa jne.[br][br]b. Suunnittele didaktisten tehtävien sarja, joka keskittyy taiteeseen, teknologiaan, ruoan keruuseen ja valmistukseen tms.[br][br]c. Suunnittele koko tehtävän aikataulu. Tuleeko lasten katsottavaksi jokin kuvien tai videoiden sarja? Pitäisikö tehtävät suorittaa peräkkäin? Noudattavatko kaikki samaa järjestystä, vai suorittavatko lapsiryhmät eri toimintoja? Kaikki nämä tekijät vaikuttavat prosessiin ja kokonaisuuteen.[/justify][justify]3. [b][/b][b][/b][b]Suunnittele tai valitse projisoitava sisältö.[/b] Kun teema ja tehtävä on määritelty, on valittava projisoituvat materiaalit. Kuvia, musiikkia ja videoita voi ladata internetistä, mutta multimediasisältöä voi myös luoda ja muokata saatavilla olevilla ohjelmistoilla, kuten Adobe Creative Cloudissa. Lisäksi on mahdollista laatia ja esittää diaesityksiä, jotka sisältävät ääniä tai videoita. Valittujen sisältöjen on vastattava pedagogisia tavoitteita ja suunniteltuja tehtäviä.[br][br]4. [b][/b][b]Suunnittele projektio alueen pohjapiirros:[/b] Jos on mahdollista valita, miten projektorit sijoitetaan laajalle alueelle, voisi olla mielenkiintoista luoda tilallinen tarina, jossa osallistujat käyvät läpi multimedia sisältöjen sarjan ennen kuin he saapuvat paikkaan, jossa ydintehtävät toteutetaan. Näin se, miten ja milloin tiedot esitetään lapsille, luo narratiivisen kokonaisuuden. [br][br]5. [b]Valitse rekvisiitta ja luo ympäristö: [/b]Valitun teeman kannalta merkityksellisiä esineitä voidaan havainnollistaa ja esittää käyttämällä muita esineitä, jotka ovat helpommin saatavilla. Rekvisiitta on tehokas keino lisätä lasten eläytymisen tunnetta. Oppitunnilla valmistettuja tai kotoa tuotuja pukuja tai asuja voidaan sisällyttää rekvisiittaan.[br][br]6. [b]Toista, kunnes täysin tyydyttävä suunnitelma on saavutettu:[/b] On tärkeää käydä vaiheita 1–5 läpi uudelleen ja tarkentaa niitä, kunnes tehtävä on täysin valmis. Tehtävän sisältöön tehdyt muutokset voivat kannustaa kehittämään myös teemaa, käsikirjoitusta tai pohjapiirrosta.[br][br]7. [b]Yhdistä koko kokoonpano ja suorita tehtävä(t).[/b] Kun ympäristö on suunniteltu, luotu ja koottu, vaiheessa 2 suunniteltu tehtävä voidaan toteuttaa. [/justify]

[justify][/justify][justify]Tässä osiossa annetaan esimerkki sellaisen temaattisen pedagogisen tehtävän suunnittelusta, joka käsittelee esihistoriallista aikaa ja luolamiehiä: Olemme esihistoriallisia. Tässä esimerkissä lapset uppoutuvat esihistorialliseen aikaan ja tarkastelevat elämän eri puolia paleoliittisella ja neoliittisella ajalla. Erilaisiin näkökohtiin liittyy esimerkiksi sen pohtiminen, miten tiede (erityisesti paleontologia ja paleoantropologia) on kerännyt todisteita noina aikoina eläneistä ihmisistä ja heidän elämästään, ja millaisia asioita heistä nykypäivänä tiedämme.[br][br]Tätä varten tarkastelemme kahta tehtävä tasoa:  [br][/justify][list][*]Teemakohtaiset tehtävät, joissa keskitytään kivikauteen liittyviin näkökohtiin, ja joiden tarkoituksena on luoda puitteet koko tehtäväkokonaisuudet.[br][/*][*]Pedagogiset tehtävät, joihin kuuluu erityisiä kasvatuksellisia tehtäviä (maalausta, tanssia, ruoanlaittoa jne.), ja jotka toteutetaan yleisten teemojen puitteissa. [/*][/list][justify][br]Pedagogiset tehtävät voidaan jakaa kolmeen luokkaan: Johdanto, ydin kehitys- ja lopputehtävät. Seuraavissa osioissa annetaan esimerkki esihistorialliseen aikaan ja luolamiehen keskittyvän pedagogisen tehtävän suunnittelusta, jossa noudatetaan tehtävän kuvausta käsittelevässä osiossa kuvattuja suunnitteluvaiheita.[/justify]

1. [b]Saavutettavat pedagogiset tavoitteet.[/b][justify][br]a. Aiheen/teeman tasolla: Olemme valinneet teemaksi elämän kivikaudella, paleoliittisesta kivikaudesta neoliittiseen kauteen. Mielestämme tämä teema soveltuu monenlaisten tehtävien kehittämiseen varhaiskasvatusikäisten lasten kanssa, mutta se on sovellettavissa sopivaksi myös peruskouluun ja toiselle asteelle. Teeman kiinnostavuus ei johdu ainoastaan siitä, että käsittelyssä oleva aikakausi eroaa huomattavasti omasta ajastamme ja ympäristöstämme, vaan myös siitä, että teema mahdollistaa niiden tieteiden ja tutkimusmenetelmien esittelyn, jotka ovat antaneet meille tietoa muinaisista ajoista.[/justify][justify]b. Toiminta- tai tehtävä tasolla: Ihmisten elintapojen (satojen tuhansien vuosien ja parin miljoonan vuoden takaiselta ajalta) uudelleen luominen tarjoaa mielenkiintoisen ympäristön, joka soveltuu hyvin monien opetussuunnitelman mukaisten tehtävien toteuttamiseen, kuten piirtämiseen ja maalaamiseen, savella tai muovailuvahalla mallintamiseen, työkalujen rakentamiseen, musiikkiin ja tanssiin sekä teatteriin. Ehdotuksemme perustuu taiteeseen (esim. maalaamiseen, saven muovailuun, teatteriin ja tanssiin).[/justify]c. Suoritettavissa tehtävissä voidaan painottaa myös esimerkiksi yhteistyö- tai viestintätaitoja.

2. [b]Tehtävän suunnittelu[/b][br][br][justify]a. Käsikirjoitus: Me olemme ryhmä luolamiehiä. Ystävämme ja sukulaisemme vuorten takaa tulevat käymään luonamme, ja haluamme muuttaa isompaan luolaan, jotta mahtuisimme kaikki mukaan. Meidän tehtävämme on koristella luola ja valmistella tervetuliaisjuhla, jossa on musiikkia, teatteria, tanssia, ruokaa jne.[/justify][justify]b. Suoritettavat didaktiset tehtävät:[br][br][/justify][justify][/justify][list][*]Piirtäminen ja maalaaminen: Monissa esihistoriallisesta luolissa on kädenjälkiä seinissä. Pigmentin puhaltaminen käden yli luolan seinään tai maalin laittaminen käsiin ja käsillä maalaaminen ovat vanhimpia luola taiteessa käytettyjä menetelmiä. Voimme tehdä jotain vastaavaa ja antaa lasten joko maalata kätensä ja jättää jälkiä suuriin kartonki paloihin tai laittaa kädet kartonki paloille ja piirtää tai maalata jäljelle jääviin tiloihin (tällöin saadaan aikaan ikään kuin käänteinen kuva heidän käsistään). Voimme sitten joko ripustaa kartongit tai vaihtoehtoisesti skannata yksittäiset kädenjäljet ja koota kaikkien kädenjälkien kuvat yhteen käyttämällä tietokoneohjelmia piirtämiseen ja kuvitukseen. Yhdeksi kokonaisuudeksi koostetut kuvat voidaan sitten tulostaa ja ripustaa tai heijastaa seinille. Kartonkeihin tai projisoi tuihin kuviin voidaan lisätä myös lasten piirustuksia eläimistä.[/*][/list]

[justify][/justify][list][*][justify][/justify]Musiikki: muinaiset soittimet: huilut, lyömäsoittimet jne. Kappaleiden soittaminen tai laulaminen tutuista hahmoista ja elokuvista, kuten [i]Kivisistä ja Sorasista[/i].[/*][*][justify]Teatteri: Valmistellaan näytelmä, jossa lapset esittävät toimia, kuten marjojen keräämistä, nuotion sytyttämistä, kalastusta tai eläinten kokoamista maatiloille. Näytelmien käsikirjoituksissa voidaan korostaa yhteistyön merkitystä ihmiselämälle niin nykypäivänä kuin kivikaudellakin.[/justify][/*][/list][justify]c. Ajoitus: toiminta voi päättyä vanhemmille pidettävään esitykseen. Tässä tapauksessa piirtäminen ja maalaaminen tehtäisiin muuna aikana, mutta musiikki ja teatteri tehtäisiin esityksen aikana vanhempien kanssa.[/justify]

[justify][/justify][justify][/justify][justify][/justify][justify]3. [b]Suunnittele tai valitse projisoitava sisältö.[/b] Internetissä on paljon sisältöä, joka liittyy luoliin, luola taiteeseen, luolamiehiin, luolatutkimukseen, paleontologiaan, paleoantropologiaan jne. Projisoitavaksi valittu materiaali riippuu suunnitellusta tehtävästä ja lasten iästä. Voimme esimerkiksi etsiä ja valita sisältöä seuraavista aiheista:[/justify][justify]a. Luolien maailma. Luolatyypit, luolat, jotka sijaitsevat lähellä kaupunkiamme tai ovat jostain syystä merkityksellisiä jne. Luolien tutkiminen.[br]b. Luolataidetta. Ensimmäisten luolamaalausten löytyminen Altamirasta, löydöstä seuranneet reaktiot. Kädenjäljet luolissa. Kaavamaisia ja tyyliteltyjä maalauksia. Täysiverisiä eläin maalauksia. Luolataiteen maailmanlaajuinen levinneisyys.[br]c. Ilmaston muutokset kivikaudella. Jäätiköt. [br]d. Eläimistö kivikaudella.[br]e. Luola-asukkaiden elämä. Työkalut ja aseet.[/justify][justify]Kukin näistä aiheista voidaan osoittaa omalle projektorille tai projektori ryhmälle, tai ne voidaan yhdistää ja näyttää yhdessä tai kahdessa projektorissa. Tehtävän luomiseen käytettävissä oleva tila ja projektoreiden määrä määrittävät audiovisuaalisen sisällön esitystavan. Tässä osassa tehtävät työt vaikuttavat siihen, miten pohjapiirros suunnitellaan seuraavassa vaiheessa.[br][/justify]

[justify]4. [b]Suunnittele projektio alueen pohjapiirros:[/b] Käytettävissä olevasta tilasta, projektoreista ja sisällöstä riippuen voimme miettiä, miten projektorit ja materiaalit jaetaan projektio alueella. Jos lasten ja kävijöiden on kuljettava polkua pitkin keskus alueelle, jossa tehtävät toteutetaan, on materiaalien esitystavan avulla mahdollista tuoda kokonaisuuteen tarinallisuutta. Esimerkiksi osiossa kolme (Suunnittele tai valitse esitettävä sisältö) on luettelo aiheista, jotka voidaan esittää peräkkäin joko ajallisesti tai tilallisesti erotettuina.[br][br]5. [b]Valitse rekvisiitta ja luo ympäristö:[/b] Voimme ottaa mukaan yksinkertaista rekvisiittaa, kuten simuloidun luolan luominen naamiointi kankaalla, tulta simuloivia lamppuja, polttopuita jne. Lisäksi voimme ottaa mukaan pukuja tai asuja, jotka on valmistettu luokassa tai tuotu lasten kotoa.[/justify][justify]6.[b] Toista, kunnes täysin tyydyttävä suunnitelma on saavutettu:[/b] Käytettävissä olevista resursseista riippuen on tärkeää käydä vaiheet 1–5 läpi uudelleen, jotta voidaan varmistaa, että tehtävät voidaan toteuttaa ja että ne ovat lapsille mielekkäitä. [/justify]

[justify]Tämän tehtävän tehostamiseen on monia eri vaihtoehtoja. Voimme puhua esimerkiksi esihistoriallisista ammateista: Voimme selittää, mitkä olivat keskeisiä toimintoja esihistoriallisella ajalla: Kivi-, puu- ja luu työkalujen, aseiden ja välineiden valmistus, tulen sytyttäminen ja tulenjohto, vaatteiden ja mokkasiinien valmistus, keramiikka, maanviljelys ja maatalous jne. Voimme puhua myös ensimmäisistä "teollisista" keksinnöistä, kuten pyörästä ja kangaspuista. [br][br]Ajanjaksoja ja joitakin ehdotuksia kyseisenä aikana suoritetuista toiminnoista (jotkut näistä ehdotuksista on tarkoitettu vanhemmille oppilaille):[br][br][/justify][list][*]Paleoliittinen aika: metsästäjät - keräilijät (immersiivistä projektit, joissa on videoita ja kuvia; Internetistä löytyy runsaasti materiaalia ilmaiseksi käytettäväksi koulutus ympäristöissä).[br][/*][*]Neoliittinen vallankumous (immersiivinen projektio, jossa on videoita ja kuvia; sama kuin aiemmin Internetin osalta).[br][/*][*]Työkalujen valmistus: terävän työkalun valmistaminen kiviä käyttäen.[br][/*][*]Fossiili Työpaja: omien "fossiilien" luominen. Jalan- tai käden jäljen painaminen saveen.[br][/*][*]Tulet: miten tuli sytytetään ja miten sitä hoidetaan sillä hetkellä käytettävissä olevilla resursseilla.[br][/*][*]Keramiikkapaja.[br][/*][*]Teatteri: pukeutuminen ja näytelmän esittäminen (ryhmäjako).[br][/*][*]Kerääjän välipala: hedelmien ja marjojen kerääminen (tai ostaminen) ja valmistaminen välipalaksi. Opitaan erottamaan erilaiset marjat ja muut metsästä saatavat syötävät elintarvikkeet toisistaan.[br][/*][*]Miten tiede (erityisesti paleontologia ja paleoantropologia) on kerännyt todisteita sen tueksi, mitä tällä hetkellä tiedämme noina aikoina eläneistä ihmisistä.[br][/*][/list]

Muutamia esimerkkejä tietotekstistä:

[justify]Projektio Pohjaiset tehtävät sopivat hyvin oppimisympäristöjen kehittämiseen erityistarpeita omaaville lapsille, sillä ne perustuvat lasten huomion kiinnittämiseen audiovisuaalisen, osittain immersiivisen median avulla. Erityistarpeita omaaville lapsille suunnattujen tehtävien suunnittelussa on otettava huomioon sellaiset näkökohdat kuten ikä, kehitystaso sekä oppilaiden erityispiirteet ja didaktiset tavoitteet. Menetelmän joustavuuden ansiosta se on kuitenkin mukautettavissa monenlaisille yleisöille ja monenlaisiin didaktisiin tarpeisiin.[/justify][br][br]

[justify]Tämän oppimistehtävän tarkoituksena on tutustuttaa opettajat (työssä olevat opettajat sekä opettajaksi opiskelevat) digitaalisen median tarjoamiin mahdollisuuksiin. Näihin mahdollisuuksiin luetaan kuuluviksi audiovisuaalisen sisällön luomiseen tarkoitetut välineet sekä näyttötilojen perustaminen erilaisia projektoreita, tietokoneita ja äänentoistolaitteita yhdistelemällä (jopa vanhat projektorit ja tietokoneet ovat käyttökelpoisia tähän tarkoitukseen).[br][br]IO2:n tehtävän 4 työpajojen osallistujat tuntevat yleiset ohjelmistot piirtämistä, maalaamista ja diaesitysten laatimista varten. Lisäksi he tuntevat tietokoneista ja projektoreista koostuvien projektori järjestelmien asentamisen. Näin ollen heillä on perustiedot, joita tarvitaan tämän tehtävän toteuttamiseen. [br][br]On olemassa paljon myös vähemmän tunnettuja työkaluja, jotka ovat erikoistuneet digitaalisen sisällön ja taiteen luomiseen. Tämäntyyppisen tehtävän suunnittelussa on otettava huomioon useita seikkoja. Tätä tehtävää käsittelevän työpajan olisi katettava sekä metodologiset näkökohdat (mm. suunnittelumenetelmä) että sisällön luomiseen liittyvät perustoiminnot (mm. kuvien retusointi, tekstin, äänen tai yksinkertaisten erikoistehosteiden lisääminen valokuviin sekä videoiden luominen muokkaamalla ja jälkikäsittelyllä digitaali kameroilla, tableteilla tai matkapuhelimilla otettuja videoita).[/justify]

[justify]IO2:n tehtävää 4 koskevat työpajat voidaan järjestää seuraavasti:[br][br]Ensin järjestetään lyhyt aivoriihi, jossa ehdotetaan eri teemoja, jotka muodostavat kehitettävän tehtävän puitteet. Työpajan osallistujat voivat muodostaa ryhmiä sen mukaan, mitkä aiheet vastaavat parhaiten heidän kiinnostuksen kohteitaan, tarpeitaan ja mieltymyksiään. Tämä tuokio voitaisiin pitää ennen varsinaista työpajaa, esimerkiksi tälle tuokiolle varatussa verkko tapaamisessa. [br][br]Vaihtoehtoisesti osallistujat voivat myös muodostaa ryhmiä ja valita aiheen ja käsikirjoituksen aiemmin esitellyistä aiheista, jotka ovat työpajan osallistujien käytettävissä.[br][br]Työpajan suunnittelusta ja käytettävissä olevasta ajasta riippuen järjestetään lyhyitä seminaareja yksinkertaisista kuvan- ja videon muokkaus työkaluista. Tämän jälkeen kukin ryhmä suorittaa suunnittelutehtävät, jotka on esitelty kohdassa Tehtävän kuvaus. Digitaalinen sisältö kerätään, järjestetään ja kootaan esityksiin. Ne ladataan sitten käytettävissä oleviin projektio järjestelmiin, ja ympäristö on valmis. Lopuksi kukin ryhmä suunnittelee erilaisia opetustehtäviä, joita kehitetään luodun ympäristön avulla. [br][br]Kun kaikki ryhmät ovat saaneet työnsä valmiiksi, kukin ryhmä esittelee suunnitelmansa. Lisäksi jokaisella ryhmällä on aikaa toteuttaa yksi suunnitelluista tehtävistä, jonka toinen ryhmä suorittaa. Jokainen ryhmä siis suunnittelee tehtävän, jonka toinen ryhmä toteuttaa, ja jokainen ryhmä pääsee toteuttamaan toisen ryhmän suunnitteleman tehtävän.[br][br]Työpaja päättyy yhteenvetoon, jossa osallistujat keskustelevat työpajassa toteutettuihin tehtäviin liittyvistä kysymyksistä.[/justify]

[justify][/justify][list][*][Collado 21] Collado Giraldo, Hipólito & García Arranz, José & Bea, Manuel & Ramos Muñoz, José & Cantalejo, Pedro & Domínguez-Bella, Salvador & Fernández-Sánchez, Diego. (2021). HANDPAS: Manos del pasado. Catálogo de representaciones de manos en el arte rupestre paleolítico de la península ibérica. Publisher: European Union/Junta de Extremadura [/*][/list]

Ana Verde and Luis Pastor - Universidad Rey Juan Carlos