Maailmassa on monenlaisia yksiköitä käytössä. Esimerkiksi matkaa voidaan ilmoittaa metreinä, kilometreinä, jalkoina, tuumina jne. Sovituilla merkintätavoilla ja käytettävillä yksiköillä pyritään selkiyttämään tilannetta. Taulukossa 1 on näytetty SI-järjestelmän seitsemän perusyksikköä. Näihin perustuvat kaikki muut yksiköt.[br][br]Tässä kappaleessa keskitytään yleisimpiin Suomessa käytössä oleviin yksiköihin ja niiden kerrannaisiin. Taulukon 1 yksiköistä näitä ovat pituus (etäisyys), massa ja aika.

Esimerkiksi suorakulmion pinta-ala lasketaan kaavalla sivun pituus kertaa toisen sivun pituus. Koska pituudet annetaan metreinä, niin pinta-alan yksiköksi tulee metri toiseen eli neliömetri (m[sup]2[/sup]). Vastaavalla tavalla särmiön tilavuudeksi saadaan kuutiometri (m[sup]3[/sup]). Toisaalta ruuanlaitossa ja leivonnassa tilavuudet annetaan desilitrojen ja litrojen avulla. Teknisellä alalla myöskin helposti annetaan tilavuusvirta muodossa litraa per minuutti. Koska litra ei ole perusyksikko, niin se on muutettava tarvittaessa kuutiometreiksi laskuihin. Tämä muutos saadaan tehtyä suhteella[br][br][math]\large 1 \;l = 1\; dm^3[/math][br][br]Taulukossa 2 on lueteltu yleisimmät litraan perustuvista tilavuusyksiköistä. Käytettävät yksiköt ovat alasidonnaisia. Esimerkiksi lääkkeissä puhutaan millimitroista (ml). Panimotoiminnassa yleisempää on puhua hehtolitroista (hl).